Mihin käteistä tarvitaan?

On tunnettu totuus, että käteisen käyttö vähenee vuosi vuodelta, mutta huhut käteisen kuolemasta ovat vahvasti ennenaikaisia.

 

PÄÄASIALLINEN MAKSUVÄLINE 0,5 MILJOONALLE SUOMALAISELLE

Suomessa on lähes 400 000 maksuhäiriöistä täysi-ikäistä, joiden on hankala saada maksukorttia pankiltaan. Myös yhteiskunnan heikommassa asemassa oleville käteinen on usein ainut vaihtoehto. Heidän lisäksi monille iäkkäämmille ihmisille käteinen on tuttu ja turvallinen maksuväline. Myös alaikäisille käteinen on kätevä tapa antaa viikko- ja kaupparahaa. Jos käteisen saatavuutta tai sen käyttämistä maksuvälineenä esimerkiksi kaupoissa rajoitetaan tarpeettomasti, asettaa se kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS

Informaatioyhteiskunnat ovat haavoittuvaisia teknisille häiriöille, häirinnälle tai jopa tahallisille hyökkäyksille. Esimerkiksi häiriöt digitaalisessa maksuliikenteessä voivat pysäyttää koko yhteiskunnan. Riittävä käteisvaranto mahdollistaa kriisitilanteissa perustoimintojen ylläpidon, kuten ruuan myymisen ja ostamisen. Se takaa myös yksilön perusoikeuden muuttaa pankkitilillään olevia varojaan käteiseksi.

TALOUSKASVATUS JA MAKSUHÄIRIÖIDEN ENNALTAEHKÄISY

Suomessa on ennätysmäärä maksuhäiriöisiä ihmisiä. Yksi syy tähän on digimaksamisen helppous ja siitä lähes vahingossa seuraava velkaantuminen. Erityisesti nuorilla henkilökohtaisten taloustaitojen opettelemisessa käteinen toimii hyvin. Käteisen avulla oppii käytössään olevien varojen ja omien hankintamahdollisuuksien suhteen.

KOTIMAINEN JA PAIKALLINEN MAKSUVÄLINE

Harvoin tulee ajatelleeksi, että käteinen on ainoa oikeasti kotimainen maksuväline. Digitaaliset ja korttimaksamisen järjestelmät ovat järjestäen monikansallisten rahoituslaitosten ja teknologiayhtiöiden hallussa.